Viesti

Vapaa paikka hyllyssä ei ole vielä sopiva varastopaikka. Hapot, emäkset, hapettimet tai syttyvät nesteet voivat olla yksittäin stabiileja ja silti reagoida vaarallisesti, jos ne seisovat vieretysten, vuotavat tai sekoittuvat keskenään.

Turvallisessa kemikaalien varastoinnissa ei siis ole merkitystä vain lämpötilalla ja pakkauksella. Ratkaisevia ovat myös vaaraluokka, varastomäärä, mahdolliset reaktiot, keräysmahdollisuudet ja suojaaminen luvattomalta käytöltä.

Tämä opas näyttää, miten kemikaalit luokitellaan systemaattisesti teollisuudessa, laboratoriossa tai työpajalla, mitkä aineryhmät tulisi varastoida erikseen ja mitä tietoja sinun on tarkistettava ennen hyllyttämistä.

Miksi kemikaalit on varastoitava erikseen?

Kemikaaleja ei erotella pelkästään siksi, että niillä on eri nimet tai käyttötarkoitukset. Ratkaisevaa on, mitä yhteisen onnettomuuden sattuessa voisi tapahtua.

Jos säiliö vuotaa, yhteensopimattomat aineet voivat reagoida keskenään. Mahdollisia seurauksia ovat:

• voimakas lämmönkehitys,
• Palo tai räjähdys,
• myrkyllisten tai syövyttävien kaasujen vapautuminen,
• voimakas vaahtoaminen tai roiskuminen,
• Paineen nousu säiliöissä,
• Pakkausvauriot,
• Suurempien varastokantojen saastuminen.

Klassinen esimerkki ovat hapot ja emäksiset tuotteet. Jos suurempia määriä joutuu kosketuksiin, neutraloitumisreaktio voi vapauttaa huomattavasti lämpöä. Vielä kriittisemmäksi tilanne muuttuu, jos happo reagoi aineen kanssa, joka muodostaa vaarallista kaasua.

Siksi varastointijärjestystä ei saa rakentaa pelkästään tuotenimien, pakkauskokojen tai vapaiden hyllytilojen perusteella. Ratkaisevia ovat käyttöturvallisuustiedotteen tiedot ja kunkin aineryhmän ominaisuudet.

Mitä määräyksiä sovelletaan kemikaalien varastointiin?

Für die betriebliche Lagerung von Gefahrstoffen in Deutschland ist insbesondere die Gefahrstoffverordnung relevant. Sie verlangt, dass Gefahrstoffe so aufbewahrt oder gelagert werden, dass weder die menschliche Gesundheit noch die Umwelt gefährdet werden. Außerdem müssen Vorkehrungen gegen Missbrauch und Fehlgebrauch getroffen werden. -> Saksassa vaarallisten aineiden teollisuusvarastoinnissa on erityisen merkityksellinen vaarallisten aineiden asetus. Se edellyttää, että vaarallisia aineita säilytetään tai varastoidaan siten, ettei ihmisten terveys eikä ympäristö vaarannu. Lisäksi on toteutettava toimenpiteitä väärinkäytön ja virheellisen käytön estämiseksi.

Die TRGS 510 „Lagerung von Gefahrstoffen in ortsbeweglichen Behältern“ konkretisiert diese Anforderungen für beispielsweise: -> TRGS 510 „Vaarallisten aineiden varastointi siirrettävissä säiliöissä“ tarkentaa näitä vaatimuksia esimerkiksi seuraaville:

• Pullot,
• Kanisterit,
• Tynnyrit,
• Säkit,
• IBC-säiliöt,
• Painekaasusäiliöt,
• Varastokontit ja turvakaapit.

Se käsittelee muun muassa yleisiä varastointivaatimuksia, varastomääriä, paloturvallisuutta, pidätyslaitteita ja eri vaarallisten aineiden ryhmien yhteisvarastointia.

Vaarallisiin aineisiin kiinteissä säiliöissä sovelletaan lisäksi muita säädöksiä, mukaan lukien TRGS 509.

Mitkä toimenpiteet ovat tarpeellisia kyseisessä yrityksessä, riippuu muun muassa seuraavista:

• tuotteen luokituksesta,
• varastoidusta määrästä,
• säiliötyypistä,
• varastointipaikasta,
• toiminnasta,
• mahdollisista palo- ja räjähdysvaaroista,
• vaararvioinnin tuloksista.

Tämä artikkeli tarjoaa käytännön suuntaviivoja, mutta se ei korvaa yrityksen vaararviota tai asiantuntevaa tarkastusta yksilöllisestä varastointitilanteesta.

Mitä on tarkistettava ennen varastointia?

Ennen kuin tuote asetetaan hyllyyn tai turvakaappiin, tulisi tarkistaa vähintään viisi tietolähdettä.

1. Merkinnät pakkauksessa

Tarkista:

• Tuotenimitys,
• GHS-piktogrammit,
• Huomiosana,
• H-lauseet,
• P-lauseet,
• pitoisuus,
• Valmistajan tai toimittajan tiedot.

Merkinnät osoittavat, mitä vaaroja periaatteessa on. Yksinään ne eivät kuitenkaan usein riitä konkreettiseen varastointipäätökseen.

2. Käyttöturvallisuustiedote

Varastoinnin kannalta erityisesti nämä kohdat ovat tärkeitä:

• Kohta 2: mahdolliset vaarat,
• Kohta 6: Toimenpiteet tahattoman vapautumisen yhteydessä,
• Kohta 7: Käsittely ja varastointi,
• Kohta 9: fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet,
• Kohta 10: Stabiilisuus ja reaktiivisuus,
• Kohta 13: Hävittäminen.

Kohta 7 mainitsee usein lämpötilaolosuhteet, suojauksen kosteudelta tai valolta ja vaatimukset säiliöille. Kohta 10 osoittaa, mitä aineita, materiaaleja ja olosuhteita on vältettävä.

3. Varastointimäärä

Pieni laboratoriopullo edustaa erilaista lähtötilannetta kuin useita kanistereita tai tynnyriä. Määrän kasvaessa lisävaatimuksia voi kohdistua:

• Varastotilat,
• Turvakaapit,
• Paloturvallisuus,
• ilmanvaihto,
• Keräystilavuus,
• Pääsynrajoitus

syntyy.

TRGS 510 erottelee siksi muun muassa varaston ulkopuolisia pieniä määriä ja määriä, joihin sovelletaan laajempia suojatoimenpiteitä. Konkreettinen arviointi on tehtävä vaarallisten aineiden ja kokonaismäärien perusteella.

4. Säiliömateriaali

Kaikki aineet eivät ole yhteensopivia kaikkien pakkausmateriaalien kanssa. Kemikaalit voivat hyökätä tiettyjen muovien, metallien, tiivisteiden tai sulkimien kimppuun.

Tuotteet tulisi säilyttää mahdollisuuksien mukaan sopivassa alkuperäispakkauksessa. Uudelleen täytettäessä on etukäteen selvitettävä, onko:

• säiliö ja sulkija ovat kemiallisesti kestäviä,
• materiaali soveltuu varastointilämpötilaan,
• voi muodostaa painetta,
• tarvitaan valoa läpäisemätön pakkaus,
• yksiselitteinen merkintä on mahdollista.

5. Mahdollinen reaktio viereisten aineiden kanssa

Tärkein kysymys kuuluu:

Mitä tapahtuu, jos molemmat astiat vuotavat samanaikaisesti?

Vasta tämä tarkastelu osoittaa, saako aineita varastoida samalla hyllyllä, samassa kaapissa, samassa varastointiosastossa tai edes samassa tilassa.

Yhteisvarastointi, eroteltu varastointi ja erillisvarastointi

Varastoinnin arjessa näitä kolmea termiä sekoitetaan usein.

Yhteisvarastointi, eroteltu varastointi ja erillisvarastointi

Yhteisvarastoinnissa eri vaaralliset aineet sijaitsevat samalla varastointialueella ilman ylimääräisiä tilallisia esteitä niiden välillä.

Tämä on hyväksyttävää vain, jos mahdolliset yhteisvaikutukset eivät aiheuta lisävaaraa.

Eroteltu varastointi

Erotellussa varastoinnissa aineet sijaitsevat samassa varastossa tai tilassa, mutta ne on erotettu toisistaan asianmukaisilla toimenpiteillä.

Mahdollisia toimenpiteitä ovat:

• riittävä etäisyys,
• erilliset kaappialueet,
• erilliset keruuastiat,
• palonkestävät erottelut,
• erilliset varastointiosastot.

Erillisvarastointi

Erillisvarastointi tarkoittaa pidemmälle vietyä tilallista erottelua, esimerkiksi:

• omassa varastohuoneessa,
• erillisessä varastorakennuksessa,
• erillisessä palosuojausalueessa,
• erillisessä varastokontissa.

TRGS 510 sisältää tätä varten yhteisvarastointitaulukon, jossa aineita arvioidaan varastointiluokkien perusteella. Luokittelua ei tulisi tehdä pelkän yksittäisen piktogrammin perusteella, vaan täydellisen luokituksen ja tuotekohtaisten tietojen perusteella.

Saako happoja ja emäksiä varastoida yhdessä?

Hapot ja emäkset tulisi varastoida siten, etteivät ne pääse kosketuksiin toistensa kanssa vuodon sattuessa.

Reaktiossa voi syntyä paljon lämpöä. Konsentraatiosta, määrästä ja aineesta riippuen nesteet voivat kiehua, roiskua tai vahingoittaa säiliöitä.

Käytännössä tämä tarkoittaa varastoinnissa:

• käytetään erillisiä keruuastioita,
• ei säilytetä päällekkäin,
• käyttämällä sopivia, kemikaalinkestäviä kaappialueita,
• tarkastamalla säiliöiden materiaalien yhteensopivuus,
• merkitsemällä vahvat hapot ja vahvat emäkset selvästi,
• Tarkista käyttöturvallisuustiedotteista lisäyhteensopimattomuudet.

Erityisen epäedullista on sijoittaa happoastiat emäsastioiden yläpuolelle. Jos ylempi astia vuotaa, vuotava neste voi joutua suoraan yhteensopimattomaan aineryhmään.

Kaikki hapot eivät ole samanlaisia

Nimitys 'happo' ei riitä varastointipäätökseen. Joillakin hapoilla on lisäominaisuuksia, esimerkiksi:

• hapettava,
• syttyvä,
• erittäin haihtuva,
• myrkyllinen,
• vesireaktiivinen.

Hapettavaa happoa ei siksi tule automaattisesti käsitellä kuten mitä tahansa muuta epäorgaanista happoa.

Kaikki emäksiset tuotteet eivät ole samanlaisia

Myös emästen ja alkalisten kiinteiden aineiden kohdalla on otettava huomioon pitoisuus, olomuoto ja reaktiivisuus.

Hygroskooppiset kiinteät aineet voivat imeä kosteutta ilmasta, paakkuuntua tai muodostaa voimakkaan emäksisen liuoksen. Pakkaukset on siksi pidettävä kuivina ja tiiviisti suljettuina.

Hapettimien oikea varastointi

Hapettimet voivat aiheuttaa tai voimistaa tulipaloja, vaikka ne eivät itse välttämättä ole palavia. Ne tulisi siksi pitää erillään palavista, orgaanisista ja pelkistävistä aineista.

Kriittisiä läheisyyssuhteita voi syntyä esimerkiksi seuraavien kanssa:

• liuottimien,
• öljyjen ja rasvojen,
• paperin ja puun,
• orgaanisten jauheiden,
• pelkistimiin,
• helposti syttyvien aineiden,
• tiettyjen metallien.

Varastoinnissa tulisi tarkistaa:

• Mitä yhteensopimattomia aineita käyttöturvallisuustiedotteen kohta 10 mainitsee?
• Täytyykö tuote suojata lämmöltä tai suoralta auringonvalolta?
• Onko pakkaus vapaa orgaanisista epäpuhtauksista?
• Voivatko vuotaneet aineet päätyä yhteiseen keräysaltaaseen?
• Onko lähellä palavia materiaaleja?

Myös likaiset työvälineet voivat olla ongelmallisia. Kangasta, lastaa tai suppiloa, jossa on orgaanisia jäämiä, ei tule käyttää vahvalle hapettimelle ilman tarkistusta.

Syttyvien nesteiden ja liuottimien varastointi

Liuottimet, maalikomponentit ja muut syttyvät nesteet voivat vapauttaa höyryjä. Nämä höyryt voivat muodostaa ilman kanssa räjähdyskelpoisen seoksen ja syttyä sytytyslähteistä.

Erityisen oleellisia ovat:

• leimahduspiste,
• kiehumispiste,
• höyrynpaine,
• varastointilämpötila,
• ilmanvaihto,
• mahdolliset sytytyslähteet,
• sähköstaattinen varautuminen.

Ympäristövirasto huomauttaa, että helposti haihtuvien orgaanisten yhdisteiden varastoinnin ja käsittelyn yhteydessä höyryjä voi päätyä ympäristöön. Syynä ovat muun muassa alhainen kiehumispiste ja korkea höyrynpaine.

Syttyviä nesteitä ei siis tulisi säilyttää seuraavien lähellä:

• avotulien,
• lämmityslähteiden,
• kuumien pintojen,
• kipinöitä muodostavien laitteiden,
• sopimattomien sähkölaitteiden,
• voimakkaiden hapettimien

varastoidaan.

Tuotteesta ja määrästä riippuen sopiva turvakaappi voi olla tarpeen. TRGS 510 sisältää liitteessään vaatimuksia turvakaapeille ja niiden ilmanvaihdolle.

Soveltuuko jääkaappi säilytyspaikaksi?

Tavallinen kotitalousjäähdytin ei automaattisesti sovellu syttyville kemikaaleille. Sisätilassa olevat sähköosat voivat olla sytytyslähde.

Jos syttyvä aine tarvitsee viileää varastointia, on tarkistettava, onko käytettävä laite teknisesti sopiva tähän tarkoitukseen ja käyttöön hyväksytty.

Veden kanssa reagoivat ja kosteusherkät aineet

Jotkut kemikaalit reagoivat veden tai ilmankosteuden kanssa. Tällöin voi syntyä:

• Lämpö,
• syttyvät kaasut,
• syövyttävät höyryt,
• Paine,
• vaaralliset hajoamistuotteet.

Tällaiset tuotteet on säilytettävä kuivassa ja suojattava kosketukselta veden kanssa.

Tämä tarkoittaa muun muassa:

• Sulje säiliöt heti käytön jälkeen,
• Ei varastointia vesijohtojen alla,
• Tarkista etäisyys pesualtaisiin ja sprinklerialueisiin,
• Älä käytä kosteita laitteita,
• Vaihda vaurioituneet sulkimet välittömästi,
• Käytä sopivia kuivausaineita vain tuotemäärittelyn mukaisesti.

„Kuivassa säilytettävä“ ei tarkoita pelkästään sitä, että hylly on näennäisesti kuiva. Myös korkea ilmankosteus ja tiheä avaaminen voivat vaikuttaa tuotteen laatuun ja turvallisuuteen.

Veden kanssa reagoivien aineiden kohdalla on lisäksi tarkistettava, soveltuuko vesi sammutusaineeksi. Tiedot löytyvät käyttöturvallisuustiedotteen kohdasta 5.

Myrkylliset ja terveydelle vaaralliset aineet

Myrkylliset, syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat tai lisääntymiselle vaaralliset vaaralliset aineet vaativat erityistä huomiota.

Mahdollisia suojatoimenpiteitä ovat:

• pääsy vain valtuutetuille henkilöille,
• lukittu säilytys,
• selkeästi merkityt varastointialueet,
• dokumentoidut varastot,
• mahdollisimman pienet varastomäärät,
• turvalliset ottomenetelmät,
• elintarvikkeiden ja rehujen erillinen säilytys,
• käyttöturvallisuustiedotteiden nopea saatavuus.

Vaarallisten aineiden asetus sisältää tiettyjä erityisen terveydelle vaarallisia aineita koskevia lisäsuoja- ja dokumentointivaatimuksia.

Varastoinnin on lisäksi estettävä väärinkäyttö tai virheellinen käyttö. Vapaasti saatavilla oleva hylly yleisessä käytössä olevassa tilassa on siksi sopimaton monille vaarallisille aineille.

Säiliöt, merkinnät ja keräilyaltaat

Hyvä erottelu menettää hyötynsä, jos säiliöt ovat vuotavia, väärin merkittyjä tai sopimattomia.

Pidä säiliöt suljettuina

Kemikaalisäiliöt tulee pitää suljettuina, kun tuotetta ei oteta. Tämä vähentää:

• haihtuminen,
• kosteuden imeytyminen,
• kontaminaatio,
• hajuhaitta,
• tahaton läikkyminen.

Suljettavien säiliöiden tulee mahdollistaa turvallinen varastointi, käsittely ja kuljetus.

Älä koskaan kaada elintarvikeastioihin

Juomapullot, hillopurkit tai elintarvikeastiat eivät ole sopivia kemikaalisäiliöitä

Ne sisältävät useita riskejä:

• sekoittaminen elintarvikkeisiin,
• riittämätön kemiallinen kestävyys,
• sopimattomat sulkimet,
• puuttuva merkintä,
• hallitsemattomat reaktiot pakkausmateriaalin kanssa

Tarroiden on pysyttävä luettavina

Säiliössä on oltava selvästi tunnistettavissa, mitä siinä on

Käsinkirjoitetut lyhenteet, kuten 'happo', 'puhdistusaine' tai 'liuos A', eivät riitä. Toimintatilanteesta riippuen tarvitaan muun muassa:

• yksiselitteinen tuotenimi,
• pitoisuus,
• vaaramerkinnät,
• täyttöpäivämäärä,
• vastuullinen taho,
• tarvittaessa viimeinen käyttöpäivä tai tarkastuspäivä

Valitse sopivat vuotoaltaat

Vuotoaltaan tulee pidättää vuotavat nesteet. Sen on siksi oltava:

• riittävän suuri,
• kemiallisesti kestävä,
• tiivis,
• vakaa,
• helposti hallittavissa

olla

Yhteensopimattomien tuotteiden ei tulisi käyttää samaa vuotoallasta. Muuten ne sekoittuvat viimeistään vuodon sattuessa

Kemikaalien varastointi työhuoneessa

Työhuonetta ei tulisi automaattisesti käyttää kemikaalivarastona

Vaarallisten aineiden asetuksen mukaan vaarallisia aineita saa varastoida siellä vain, jos se on sopusoinnussa työntekijöiden suojelun kanssa ja käytetään asianmukaisia tiloja

Päivittäisen tarpeen kannalta tämä tarkoittaa:

• pidä työpaikalla vain tarvittavat määrät,
• palauta varastot sopiviin varastointialueisiin,
• älä aseta astioita poistumisteille,
• älä varastoi kemikaaleja pysyvästi vetokaapissa,
• kiinnitä kaapit ja hyllyt kaatumisen estämiseksi,
• älä säilytä raskaita astioita olkapään korkeuden yläpuolella,
• Älä aseta pulloja suoraan lattialle,
• Pidä liikenne- ja työkäytävät vapaina

Laboratorion vetokaappi on ensisijaisesti tekninen työpaikka. Jos siellä varastoidaan pysyvästi lukuisia pulloja, ilmavirta voi heikentyä ja vaarapotentiaali onnettomuustilanteessa voi kasvaa

Tyypillisiä virheitä kemikaalien varastoinnissa

Sijoita kaikki hapot yhteiseen lokeroon

Joillakin hapoilla on lisäksi hapettavia tai muita reaktiivisia ominaisuuksia. Yhteinen nimitys 'happo' ei riitä yhteisvarastointiin

Lajittele vain GHS-piktogrammien mukaan

Sama piktogrammi voi kattaa erilaisia vaaroja. Lisäksi on otettava huomioon H-lausekkeet, varastointiluokka, reaktiivisuus ja käyttöturvallisuustiedote

Järjestä vaaralliset aineet aakkosjärjestykseen

Aakkosjärjestys on selkeä, mutta se voi tuoda yhteensopimattomia tuotteita suoraan vierekkäin

Kemiallinen yhteensopivuus on etusijalla aakkosjärjestyksen sijaan

Älä säilytä yhteensopimattomia aineita päällekkäin

Vuotava astia voi tippua alla olevan kemikaalin päälle. Siksi erityisesti happoja, emäksiä ja hapettimia ei tulisi sijoittaa epäedulliseen pystysuoraan järjestykseen.

Hävitä alkuperäinen pakkaus

Uudelleen täytön jälkeen tärkeät merkinnät puuttuvat usein. Lisäksi uusi säiliö ei välttämättä ole riittävän kestävä.

Älä tarkasta avattuja astioita

Sulkimet, tiivisteet ja pakkaukset voivat vaurioitua ajan myötä. Tarkista säännöllisesti:

• korroosio,
• värjäytymät,
• kiteytyminen sulkimessa,
• turvonneet säiliöt,
• haurastuneet muovipinnat,
• vaurioituneet etiketit,
• epätavallinen haju.

Hanki hätämateriaalit vasta vuodon jälkeen

Imeytysaineiden, keräysastioiden ja sopivien suojavarusteiden on oltava saatavilla ennen kuin tuote varastoidaan tai otetaan käyttöön.

Jätä vanhat ja tuntemattomat kemikaalit paikoilleen

Merkitsemättömät tai tarpeettomat astiat lisäävät riskiä. Tuntemattomia aineita ei tule avata, siirtää toiseen astiaan tai sekoittaa muihin jätteisiin.

Tarkistuslista turvalliseen varastointiin

Tarkista jokaisen uuden varastoidun tuotteen kohdalla:

• Onko aine yksiselitteisesti merkitty?
• Onko käyttöturvallisuustiedote ajan tasalla ja saatavilla?
• Mitä varastointiolosuhteita kohta 7 mainitsee?
• Mitä yhteensopimattomia materiaaleja kohta 10 mainitsee?
• Mitkä vaarapiktogrammit ja H-lausekkeet ovat voimassa?
• Soveltuuko säiliö tuotteelle?
• Onko tuote suojattava valolta, lämmöltä tai kosteudelta?
• Saako sitä säilyttää yhdessä viereisten aineiden kanssa?
• Tarvitaanko erillinen keräysallas?
• Onko keräysallas kemiallisesti kestävä?
• Onko sytytyslähteet poissuljettu?
• Onko varastotila riittävästi tuuletettu?
• Onko tuote suojattu luvattomalta käytöltä?
• Säilytetäänkö työtilassa vain tarvittavat määrät?
• Ovatko imeytysaineet ja hätävarusteet saatavilla?
• Tarkistetaanko säiliöt ja varastotilat säännöllisesti?

Turvallinen kemikaalien varastointi ei ala ylimääräisen kaapin ostamisella. Se alkaa huolellisella inventaariolla: Mitä aineita on olemassa, mitä ominaisuuksia niillä on ja mitä voisi tapahtua yhteisen vuodon sattuessa?

Vasta sen jälkeen voidaan päättää, mitkä tuotteet voivat olla yhdessä, mitkä tarvitsevat erilliset keräysalueet ja mitkä on varastoitava täysin erikseen.

Sivustolta ChemMarkt.de löydät kemiallisia reagensseja ja teknisiä raaka-aineita, joista on yksityiskohtaiset tuotetiedot. Huomioi jokaisessa varastoinnissa merkinnät, tuotekohtainen käyttöturvallisuustiedote ja toimipaikkaasi koskevat määräykset.